Tiestön korjausvelan rahoitus

Hankalan talven jälkeen näemme tiestön huonon kunnon. Sitä on useissa mielipidekirjoituksissa päivitelty. Minulla on hyviä uutisia: väylästön korjausvelkaa pohtineessa parlamentaarisessa työryhmässä yksimielinen suosituksemme oli, että määrärahoja lisätään 150 miljoonalla eurolla ja tehdään päälle 50 miljoonan euron inflaatiokorotus. Lisäksi vuoden 2018 jälkeen uusista hankkeista siirretään 50 miljoonaa euroa ”pieniin” hankkeisiin, kuten yli- ja alikulkukäytäviin.

Näin saataisiin väylästön lisärapistuminen estetyksi ja korjausvelkaa alennetuksi 12 vuodessa 2,4 miljardista eurosta 1,9 miljardiin euroon.

Emme kuitenkaan päässeet työryhmässä yksimielisyyteen miten tämä rahoitetaan. Vastustan polttoaineveron korotusta, koska se kohdistuu erityisesti haja-asutusalueella asuviin. Eri rahoitustavoista pidän parhaimpina seuraavia: 

– Vinjettimaksulla saisimme ulkomaiset autot maksajiksi, suomalaisille se voidaan korvata ajoneuvoveroa alentamalla.

– Vuoteen 2018 asti uusien hankkeiden määrärahat on lyöty lukkoon, mutta sen jälkeen tulee rakentaa vain välttämättömät tiet ja siirtää varoja korjauksiin. Uusissa hankkeissa tulee kasvattaa hyötyjien osuutta kustannuksista.

– Siirrytään 12 vuoden suunnittelujaksoihin, jolloin korjaustyöt voidaan ajoittaa edullisesti toisiaan tukien,vältytään poukkoiluilta ja säästöiltä väärissä paikoissa.

– Voimme myös säästää korkokustannuksista tukeutumalla valtion alhaiseen korkotasoon. 

Yle.fi sivulla on mahdollista ilmiantaa missä vaurioita on. Samanlaisen ajatuksen sain lisätyksi työryhmän joulukuiseen raporttiin: ” Laaditaan internetiin paikkatietoihin pohjautuva kartta Suomen tiestöstä ja rautateistä, josta visuaalisesti ilmenevät myös tiestön kuntoluokat ja korjausaikataulut, ja kehitetään tähän yhteyteen väylänpitoon liittyvä palautemahdollisuus”. Näin tiestön kuntoa voisi jokainen seurata ja kommentoida netissä.

Esa Erävalo

DI, Ph.D.

KD eduskuntavaaliehdokas

Parlamentaarisen korjausvelkatyöryhmän jäsen

EsaErvalo
Kristillisdemokraatit Lohja

Elvytin tämän palstan, koska olen ehdolla Euroopan parlamenttiin numerolla 66. Koulutukseltani olen diplomi-insinööri ja tekniikan tohtori. Väittelin 1987 Intiassa aurinkoenergian käytöstä.
Työskentelin viisi vuotta Euroopan parlamentissa Sari Essayahin avustajana (2009-2014). Sitä ennen 20 vuotta KD:n viikkolehden toimitussihteerinä ja päätoimittajana. 2014-18 toimin KD:n eduskuntaryhmän poliittisena sihteerinä vastuualueenani mm Suuri valiokunta, joka päättää Suomen EU-politiikasta. Olin samalla KD-lehden päätoimittaja 2016-18. Olin Ajatushautomo Kompassin sihteeri ja toiminnanjohtaja 2016-18. Toimitin neljä kirjaa: 1) Robotiikka, geenitekniikka, etiikka 2) Puheenvuoroja yhteisötaloudesta 3) EMU Mistä minne miksi? ja 4) kirjoitin johdatuksen kristillisdemokratiaan "Yhteinen hyvä".
Olen naimisissa ja minulla on neljä lasta.
Asun nykyisin Lohjalla, lapsuuteni ja nuoruuteni asuin Espoon Tapiolassa.
Harrastan taidemaalausta ja jalkapalloa. Olen ortodoksi, mutta myös katolisen teologian kandidaatti ja filosofian ja teologian harrastaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu